Miten ne kantapäät tehtiinkään?

Villasukat. Jalat kasvaa. Pieniä ja aina hukassa.

Mamman lankojen joukosta napattiin langat ja eikun neulomaan. Kantapäitä näissä sukissa on viidet - onneksi ei lopputuloksessa näy. Kertaus on opintojen äiti, kun alkaa tekemään ensimmäistä kertaa vahvistettua kantapäätä eikä malta lukea mistään tarkempia ohjeita. Sukat kuitenkin näyttävät sukilta ja lämmittävät palelevia jalkoja. 

- 11/2014

Tuubihuivit

Tyttöjen kaulat palelivat tuulisina syyspäivinä, joten ompelin heille kaapin kätköjen kankaista kirjavat tuubihuivit. Huivit kaksinkertaisia ja vuorena molemmissa valkoinen sinipilkullinen ohut trikoo. Nämä tuubihuivit ovat tosin enemmän toimineet pipoina kuin kaulassa 😀

- 9/2015

Mansikoita, rantaleikkejä ja kylpyhetkiä

Mansikkakangas houkutteli mielessä, kun hain Linnan Palasta sopivaa vohvelikangasta isosiskon kylpytakkiin. Punaistahan sen olla pitää pikkuneidin vaatteessa. Ja vielä lisää punaista ruutua huolitteluun. Mansikkakangas oli tilattu keväällä Michas Stoffecken kimppatilauksessa.

Kylpytakki kokoa 110 syntyi Ottobren 6/2011 Robot dog kaavalla. Vuoren jätin laittamatta, jotta kuivuu nopeammin. Muutenkin hyödynsin kaavasta vain sopivat osat ja viimeistelyt tein oman maun ja taitojen mukaan. Mansikkatasku on rannasta löytyviä kiviä varten. Sidontanauha on ommeltu selästä kiinni, ettei pääse katoamaan, ja kiinnitetään tarranauhalla. Näin ei tarvita äidin apua pukeutumiseen tai kylpytakin riisumiseen.

Kärpässieniä kesämekossa

Yllätyskangaskokeilu numero kaksi on pinkki-punainen kärpässienimekko. Ajattelin rauhoittaa kuosia yksivärisillä hihoilla ja helmalla. Lopputuloksesta en ole varma auttoiko vai olisiko kuitenkin ollut parempi pitäytyä vain yhdessä kankaassa...

Kaavana on monteri, eli monen eri kaavan yhdistelmä. Raglanhihaista t-paitaa ja kesämekkoa Ottobresta maustettuna ihan omilla ideoilla. Mekko on kokoa 110 eli vielä liian suuri esikoiselle.

Kankaat on tilattu saksalaisesta nettikaupasta Michas Stoffeckesta.

Mansikkamekon kaava on edelleen hakusessa. Jos tämän pohjalta lähtee mansikkamekkoa esikoiselle ompelemaan, täytyy ainakin helmaa lyhentää ja hihoille tehdä jotain. Vai tuliko liian avoimen pääntien kuminauhaa kiristettyä liikaa...

Pinkki pipo yllärikankaasta

Osallistuin jokin viikko sitten Michas Stoffecken kimppakangastilaukseen. Kun kankaat piti lopulta valita kiireellä, niin päädyin 7m jerseyden yllätyspakettiin tyttökankailla. Kankaiden saavuttua olen vuorotellen ollut ihastunut uusiin kuoseihini ja keksinyt miljoona ompeluideaa, ja välillä kauhuissani, kun "enhän mä näistä mitään kivaa voi saada aikaiseksi..."

Ensimmäinen tekele kuitenkin valmistui, tytölle vaaleanpunaiseen ja punaiseen haalariin sopiva keväisen pirteä pipo. Ompelin pipon ilman kaavaa leikaten kankaat vapaalla kädellä. Pipon vuorena on pehmoista pinkkiä joustofroteeta.

Tilauksessa oli ylläripaketin lisäksi kesämekkokankaat muruilleni. Tänä kesänä pukeudutaan mansikoihin!

Kadonneet kypärämyssyt

Missä olette kaikki ompelemani kypärämyssyt? Oletteko kaikki päätyneet liian pienien vaatteiden laatikkoon ja sieltä uusille käyttäjille? Vai unohtuneet päivähoitoon?

Talvi ei ollut vielä ohi muutama viikko sitten, kun kaipasin kuopuksen päähän lämmittävää myssyä. Nasun korvista oli jäänyt sopivasti pehmeää kangasta, joten tein siitä iltapuhteiksi myssyn Ottobren nettikaavalla.

Essumekkoelämää kera hippojen

Pitihän sitä hyvät suunnitelmat toteuttaa ja niin sai isosiskokin oman hippohameensa eli essumekon. Kankaana Ikean puuvillainen lastenkangas ihanalla hippokuosilla, tällä kertaa punaisena.

 

Ottobren kaavassa koot loppuivat kesken, joten piti tehdä mekko suurentamalla itse kaavaa noin kokoon 100.

Keväinen essumekko kuopukselle

Pari vuotta sitten esikoisen ollessa taapero näin jollain suloisella lapsukaisella essumekon ja ihastuin sen yksinkertaisuuteen. Ajattelin, että jospa tuon saisi käteensä ja piirtäisi siitä kaavat. Nyt olivat Ottobren tekijät lukeneet vanhoja ajatuksiani ja lehdestä 1/2012 löytyi valmiit kaavat kyseiseen malliin.

Kuopuksen essumekon (koko 80) kankaaksi valikoitui Ikean lastenkankaisiin kuuluva limenvihreä hippo-kangas, jota olin hamstrannut kolmen metrin pätkän joskus ohikulkiessani, kun ihastuin sen kuosiin. Samaa kangasta löytyi myös punaisena, jonka myös nappasin joku toinen kerta ohi kulkiessa mukaan. Ajatuksena olisi ehtiä ommella isosiskolle samanlainen essumekko punaisena. Saa nähdä miten käy.

Ottobren mekko oli tehty kaksipuolisesti käytettäväksi ja reunat huoliteltu poikkeavan värisellä vinokaitaleella. Yksinkertaistin mallia ja valitsin vuorikankaaksi vanhaa lakanakangasta. Kanttauksetkin jätin tekemättä ja huolittelin reunat vihreällä tikkauksella. Napit korvasin kam- nepeillä.

Essumekko oli nopea ommella ja yksinkertainen tehdä. Kaksi kankaanpalaa ommellaan oikeat puolet vastakkain, käännetään kääntöaukon kautta ja huolitellaan reuna tikkauksella. Nepit paikoilleen, ja mekko on valmis. Sain myös vihdoin korkattua Ikean suloisen lastenkankaan. Samalla idealla voisi tehdä lisää kesämekkoja legginsien kanssa käytettäväksi. Kävisiköhän kankaaksi joustofrotee, niin ei tarvitsisi silittää...

 

Täytyyhän tytöllä tanssihame olla

Ilmoitin minimimmin 3v. lastentanssiin samaan ryhmään naapurin tytön kanssa. Kun olimme sopimassa kimppakyydistä mainitsi ystäväni tyttärensä uudesta tanssihameesta. Tunsin itseni aika onnettomaksi tapaukseksi, sillä minulla ei ollut tullut mieleenkään, että jo ensimmäisellä tunnilla pitäisi olla tanssihame. Onneksi kaapista löytyi puhtaana yksi ohut puuvillahame, joka sai luvan kelvata ensihätään.

Äidille tuli kiire ommella tytölle tanssitunnille sopivat vaatteet. Muilla tanssijoilla oli balettipukuja tai vastaavia, joten sille linjalle lähdettiin. Kankaat hain Jätti-Rätistä. Kaavana käytin Ottobre-lehden 3/2011 uimapuvun kaavaa kokoa 104, johon lisäsin frillahihat jostain kesämekon kaavasta ja pääntietä pienentämään kuminauhakujan. Pääntien kanssa oli muutenkin ongelmia. Kuminauhakujaan päädyin, kun olin kolmannen kerran purkanut framilonilla rypytetyn taitteen... Ensimmäinen kerta, kun käytin framilonia ja meistä ei ainakaan vielä tullut ystäviä.

Lopputulos yllätti lopulta itsenikin. Puvusta tuli sopiva, istuu riittävän hyvin ja hame sopii siihen mainiosti. Henkkamaukasta tarttui mukaan vielä tossut ja vaaleanpunaiset säärystimet, ja niin on tanssityttö valmis. Ja äiti päässyt toteuttamaan itseään vaaleanpunaisen unelman kera.

Lopuksi on vielä todettava, että värivalinta syntyi kangaskaupan valikoimien mukaan. Vaaleanpunainen ei ollut suunnitelmissa, mutta vaihtoehdotkin olivat aika vähissä. Hintaa puvulle ja hameelle tuli lopulta alle 5€.

Housut ja toisetkin...

Ripeästi kasvava tyttäremme sai taas housuja pidemmillä lahkeilla. Vyötäröstä koko on sama kuin on ollut jo pitkään...

Housujen kankaat tuli leikattua odottamaan sopivaa ompeluhetkeä jo joskus itsenäisyyspäivän tietämillä, mutta muut kiireet pitivät pois ompelupuuhista tähän asti. Välissä sentään ehti valmistumaan joulupakettien laudeliinat :)

Oli mielenkiintoista ommella housuja valmiiksi leikatuista kankaista, kun en muistanut millä kaavalla ne oli tehty, oliko lahkeisiin tarkoitus laittaa taite vai resori, ja oliko vyötäröllä riittävä vara taitetta ja kuminauhakujaa varten vai olisiko pitänyt tehdä erillinen vyötärökaitale... Päättelisin valmiiden housujen mallista, että kaavana olisi ollut Ottobre-lehden 4/2011 Superstrech farkkulegginsien kaava ilman taskuja, koko 98 (lahkeet 104). Ihan käyttökelpoista kapoista housua kuitenkin valmistui.

Violetti pehmeä velour on Eurokankaasta ja harmaa college Jätti-Rätistä.

Tosi helppo neulebolero lapselle

Suuri Käsityö -lehden kesänumerossa 3/2011 oli raikas keltainen bolero lapselle, josta varastin idean talvisempaan pehmoisen lämpöiseen boleroon.

Ohje on helppo: Kudotaan 43 silmukalla 3o 3n joustinneuletta, jossa alussa ja lopussa 2o. Kappale on suorakaiteen muotoinen. Kolmevuotiaalle vajaa metrin mittaiselle prinsessalle tein noin 40 cm korkean. Ohjeessa koko 115/125 olisi ollut 50 cm.

Bolero kootaan taittamalla se kahtia taitosreuna ylöspäin ja ompelemalla sivusaumoista alhaalta päin yhteen noin 10 cm. Toisen sauman alareunaan tehdään lenkki nappia varten ja toiseen saumaan ommellaan nappi.

Lankana on harmaa Novitan Softy, joka on neulottu kasin puikoilla.

Puikoilta valmistunutta

Vaaleanpunainen Novitan wool-lanka houkutteli lankakasassa neulomaan lapasia. Kauppareissulla mukaan tarttui vielä vaaleanpunainen kerä Novitan Nalle kukkaketo-lankaa, jolla neuloin vihertävät raidat ja tummemman vaaleanpunaiset ja pinkit osat. Silmukoita kolmevuotiaan lapasissa on 36.

Siniharmaat vauvalahjasukat on tehdy isoäidin langoista 30 silmukalla. Makkarat sukkien ja lapasten varsissa tuntuu olevan tällä neulojalla nyt vakiona.

Villasukkavauhdissa...

Edellisestä vauvalahjasta sain idean kutoa muillekin vastasyntyneille sukkia. Nämäkin sukat toimitettiin pienten varpaiden suojaksi osana isompaa pakettia.

Langat isoäidin jäljiltä, malli oma.

Pientä lämmittävää talven varalle

Ystävälleni syntyi suloinen poikavauva joku aika sitten. Kauppareissulla etsin sopivaa vauvalahjaa, mutta mitään juuri hänelle sopivaa ei osunut sillä reissulla silmään. Päätin siis yrittää tehdä itse jotain paketissa lähetettävää.

Kodin kangasvarastojen kätköistä silmiin pisti pehmoinen harmaa resori. Jätti-Rätistä ostettua kangasta olin aikaisemmin käyttänyt isosiskon leggareissa ja siitä oli jäänyt riittävä pala pieneen paitaan ja housun resoreihin. Housujen farkun värisestä collegesta olin tehnyt aikaisemmin farkkulegginsien kaavalla jatkuvasti käytössä olevat housut.

Lahjapaketin paita on tehty Ottobre 4/2004 raglanhihaisen bodyn kaavalla. Kaava oli kokoa 80, mutta pienensin sitä noin kokoon 70. Housujen kaava on myös Ottobresta nro 4/2011. Paitaan halusin ommella jotain extraa, joten ompelin neppilistan raglanhihan etusaumaan. Sama teema toistuu housujen sivusauman merkissä ja koristenepissä.

Lahjaa täydensin isoäidin lankavaraston siniharmaasta villalangasta neulotuilla makkaravillasukilla, joissa on pari harmaata raitaa piristämässä.

Velourtakki Ottobren malliin

Ottobre-lehden 4/2011 kannessa oli harmaa neuletakki, johon iskin silmäni heti, kun hain lehden postilaatikosta. Ihanan reipas nauravainen tyttö lehden sisäsivulla harmaassa takissa, jossa oli hauskan erikoiset taskunsuut, jäi vaivaamaan mieltä, joten piti hankkia kankaat ja yrittää saada aikaiseksi edes jotain vastaavaa.

Kuva ei tee oikeutta ihanalle harmaalle velourkankaalle, jonka löysin Raisiosta Linnan-Palasta. Johtuuko sitten kamerasta vai kuvaajasta jääköön lukijan päätettäväksi... Harmaa resori ostettu samasta kaupasta. Napit korvasin kotoa laatikosta löytyvillä kam-nepeillä.

Hauskat taskunsuut aiheuttivat ompelijalle päänvaivaa. Miten päin taskupussi oikein pitikään laittaa ja miten sen ompelen. Lopulta toisella yrittämällä meni jo oikein, ja sanotaanhan, että virheistä oppii parhaiten.

Pienin koko takin kaavoissa oli 104. Pienemmän olisin tehnyt, jos olisin osannut oikeassa kohdin kaavaa pienentää. Nyt takki jäi kaappiin odottamaan kasvupyrähdystä. Taskut saivat sovitusvaiheessa hymyn mallin kasvoille ja kädet sujahtivat taskuihin heti :)

Hyvä housukaava hakusessa

Kesälomien jälkeen koitti paluu arkeen mukanaan miellyttävä yllätys - ompelukone ja kangaskasat alkoivat pitkästä aikaa houkuttelemaan. Kesä oli myös tehnyt tehtävänsä vaatekaapissa, eli lahkeet oli jääneet lyhkäiseksi monista housuista ja yöpaidoista.

Pikkuneiti oli ihastuksissaan viime keväänä, kun sai illalla pyjaman sijaan päälle ihka oikean pitkähelmaisen yöpaidan. Sopivista yöasuista oli pulaa ja kun Nalle Puh kangas huusi kangaskasasta kovaan ääneen haluavansa muuttua yöpaidaksi, ompelin neidille uuden asun. Kangas on vanha löytö Jätti-Rätistä ja kaavana Ottobren Night armaat Owl raglanhihainen pyjamapaita, johon lisäsin helman. Paidan kaava on kokoa 92 ja helma noin 10 cm pidempi kuin koon 90/100 yöpaidassa. Hyväksi havaittua paidan kaavaa on käytetty mm. tunikassa, pyjamapaidoissa ja joululahjapaidassa.

Harmaat taskulliset housut ompelin omilla kaavoilla, joita olen käyttänyt myös aikaisemmin housuissa viime keväänä ja viime syksynä ja myös villahousuissa. Tällä kertaa tein tarkoituksella lahkeista hieman leveämmät, vaikka yleensä housujen ongelmana onkin olleet liian leveät ja liian lyhyet lahkeet sekä liian iso vyötärö. Kankaat on Jätti-Rätistä. Taskuihin sain idean Ottobre-lehden housuista, joissa oli pisaran malliset kantatut taskut. Näistä ei tullut pisaran mallisia enkä tehnyt kanttauksia, mutta sieltä se idea lähti kuitenkin...

Edellisten housujen leveys jäi väiritsemään, joten tein uudet ihan oikeilla kaavoilla. Siniharmaiden housujen kaavana Ottobre-lehdestä 4/2011 Superstrech farkkulegginsien kaava ilman taskuja. Kaavan piirsin kokoa 98 ja pituuden otin koon 104 mukaan. Toivottavasti näistä ei kasveta ihan heti ulos. Housut ovat päällä mukavan kapoiset legginsien oloiset ja pituuskin vaikutti ihan sopivalta. Kangas on Jätti-Rätistä.

Vaaleanharmaan meleeratut ribbilegginsit tein samalla L&B legginseistä (koko 80) piirretyllä kaavalla, jota olen tyytyväisenä ennenkin käyttänyt. Pituutta on kaavaan tullut lisättyä ajan mittaan, mutta vyötärö on pysynyt entisellään. Lahkeensuut viimeistelin tiheällä saumuriompeleella. Tämäkin kangas Jätti-Rätistä.

Nyt saatiin kaappiin kolmet housut lisää. Käytössä toivottavasti huomaa mitkä ovat kaikkein mieluisimmat, ja mitä kaavaa kannattaa käyttää seuraavissa.

Kesän korjausompeluita osa II

Viimesyksyiset housut kasvoivat koon tai kaksi, kun lisäsin vyötärölle ja lahkeisiin resorit. Vaipan jäädessä pois istuvat vanhat housut vyötäröltä vielä oikein mainiosti.




 
 
 



Tahranpoistoaineiden teho ei enää riittänyt tälle paidalle. Samaa keinoa olin käyttänyt jo joskus aikana ennen tätä blogia. Eli sopiva sapluuna paikalle ja tupsuttamaan väriä tahran päälle. Nopeaa ja helppoa, eli kiireiselle äidille sopiva keino.

Kierrätystä korjaamalla vanhaa...

Kesän aikana on ompelut jääneet totaalisesti taka-alalle pihatöiden, lastenhoidon ja ihanista aurinkoisista keleistä nauttimisen takia. Muutama vaatekappale on kuitenkin saanut uuden elämän.

Isosiskon jäljiltä koon 74 pyjamat olivat hävinneet kummasti jonnekin. Yksi löytyi korjattavien vaatteiden pinosta. Jalkaosaan on tullut reikä ja se ei ollut lapsen mielestä enää nukkumiskelpoinen. Vilkkuva varvas häiritse selvästi nukkumattia.
Pyjama tuli korjattu leikkaamalla lahkeen kärkiosat kokonaan pois ja korvaamalla ne resoreilla.

Juhannuksena kokosta lensi pieni polttava tuhka yleisön joukkoon ja teki takin hihaan yllättävän ison reiän. Pikkuneiti katseli kokkoa muiden joukossa kaukana tulesta, enkä edes osannut varoa lentäviä kekäleitä tai muuta. Yllättävän kauas ne huomaamatta lenteli.
Onneksi kotoa löytyi pieni pala heijastinnauhaa, jolla reikä saatiin paikattua ja takki takaisin käyttöön. Heijastimia vaatteissa tuskin voi olla liikaa :)

Verskoja kasvavalle neidille

Syksyllä ompelemieni verskojen lahkeet ovat jääneet liian lyhkäisiksi ja vilkkuvat nilkat alkoivat häiritsemään. Kuminauhat oli poistettu lahkeista jo aikaisemmin, joten säätövaraa ei enää löytynyt. Kangasvaraston tonkiminen paljasti, että kotoa löytyy kaikki tarpeelliset materiaalit. Hyväksi todettu kaavakin oli valmiina, joten päätin ottaa päiväuniajan hyötykäyttöön. Lopputuloksena oli kahdet housut.

Vaaleanpunainen ohut college on ostettu aikanaan Kangastukusta ja samaa kangasta on käytetty syksyllä 2009 ommellussa hupparissa. Housut ovat kokoa 98 ja huppari kokoa 80, joten saman lapsen päälle tuskin sopii, mutta ehkä sisarusvaatteiksi...

Mustien housujen kangas on kierrätetty vanhoista hölmön mallisista erittäin vähän käytetyistä verskoista. Materiaali on joustavaa, mutta napakan tuntuista collegea, ja varmasti miellyttävä päällä. Lahkeensuun huolitteluna on tiheä saumuriommel.

Kaava on aikaisemmin itse piirretty valmiiden housujen pohjalta. Näihin versioihin lisäsin lahkeeseen pituutta. Vaaleanpunaista kangasta ei ollut ihan tarpeeksi, joten housuista tuli kaavaa hieman kapeammat. Koska ne tuntuivat istuvan hyvin, jätin mustistakin housuista sivusaumojen saumavarat leikkaamatta.

Fleece sopii kauluriin

Ystävä kysäisi ohimennen mistä olin hankkinut pienokaiseni fleecekaulurin. Vastaukseni ei häntä eikä muitakaan yllättänyt: "Kai näitä kaupastakin saa, mutta voin yrittää ehtiä ompelemaan teillekin, eihän siihen mene kuin hetki ja materiaalit löytyy kotoa..."

Seuraavan kerran kun kohdattiin, he saivat kevyen paketin. Luonnonvalkoinen fleece on Raisiosta Linnan-Kankaasta, kaava oma kehitelmä ja kiinnitys tarralla.