Pyjamapaidoista pulaa

Minimimmi on kasvanut ulos yöpuvuistaan. Joulupukki toi tytölle hauskan smurffi-pyjaman, mutta eihän sitä nainen yhdellä vaatekerralla selviä. Syksyllä saatiin lahjaksi kahdet puolipotkarit, jotka päätyivät yökäyttöön milloin minkäkin t-paidan kanssa, mutta näin talviaikaan pitäisi päällä olla jotain lämpimämpää. Tästäpä äiti sai hyvän syyn alkaa kaivelemaan kangasvarastoja ja valitsemaan sopivia kankaita pyjamapaitoihin, sekä lueskelemaan huolella ompelulehtiä :)

Pyjamapaidat tehtiin puolipotkareiden kavereiksi, joista toiset olivat oranssit ja toiset olivat valkoiset oranssinsävyisillä nallekuvioilla. Oranssien housujen pariksi löysin ohutta luonnonvalkoista trikoota, jossa oli ruskeita pilkkuja. Kauluksen ja hihansuut tein oranssista resorista, joka oli lähes samaa sävyä kuin kaupan housut. Valkoisten kuviollisten pöksyjen kanssa käytettäväksi tein paidan oranssista resorista ja siihen laitoin valkoiset resorit hihansuihin ja kaulukseen.

Kankaat on ostettu Turusta Jätti-Rätistä. Kaavana käytin Ottobre-lehden (6/2009) Night Owls pyjamapaidan kaavaa pienintä kokoa eli 92. Kaava oli sama, millä tein naapurin pojalle pehmeän paketin jouluksi. Kasvuvaraa näissä paidoissa riittää, mutta on pyjamien housuissakin kasvuvaraa, ja nukkuvaa lasta eivät liian pitkät hihat tai helma paljoa häiritse.

Talvitossut päiväunia varten

Eräänä päivänä kiireisellä kauppareissulla onnistuin hukkaamaan minimimmin toisen tossun. Harmitti, mutta väsyneen tytön kanssa en jaksanut lähteä sitä enää etsimään. Kenkiä meillä käytetään yleensä ulkoillessa, mutta autoreissuilla ja vaunuissa suosin topattuja tossuja. Muutama kuukausi on nyt käytetty milloin kenenkin rukkasia, tumppuja, lapasia ja villasukkia. Lainassa ollutta Ottobre-lehteä 4/2004 selatessani löysin tossujen ohjeen ja kaavan, ja päätin korjata tilanteen - tarviihan tyttö nyt sopivat unitossut vaunuihin päiväunille.

Tossut (koko 18 kk) on tehty Irticosta ostetusta ulkoilukankaasta. Vuorena olen käyttänyt luonnonvalkoista puuvillakangasta, jossa tikattuna ohut vanu. Vanukangas löytyi vuosi sitten muuton yhteydessä, alkujaan oli vuosia sitten teetetyn päiväpeiton vuoresta jäänyttä ylimääräistä kangasta. Ohjeen mukaan vuorikangas olisi ollut mikrofleeceä, mutta sitä ei löytynyt kotoa oikean värisenä ja ajattelin toppauksen olevan lämpimämpi.

Ottobren tossuissa oli pohjaan aplikoitu tassun jäljet ja takana tamppi, mutta nämä jätin itse laiskana laittamatta. Tossujen yläreunan tikkaukseen ompelin kiinni tuotemerkin. Tikkaukset tein valkoisella langalla, kun se nyt sattui koneessa olemaan... Milloinkahan oppisin, että jos en edes aio yrittää saada aikaiseksi siistejä tikkauksia, niin langan ei tarvitsisi olla hirveän selvästi pohjakankaasta erottuvaa ;)

Tossut sain aikaiseksi minimimmin päiväunien aikana. Oli helpot ja nopeat tehdä, ja varmasti pääsevät meillä käyttöön heti huomenna, kun päiväuniaika koittaa.

Uusia neppari-imuja uusiin taskuvaippoihin

Uunituoreisiin sivunepillisiin taskuvaippoihin ompelin imuiksi minimimmin mamman neppari-imuja. Imun ideoinnin lähtökohtana on ollut nopea kuivuminen myös narukuivatuksessa ja helppokäyttöisyys, kun kaikki osat ovat valmiiksi samassa paketissa.

Kaikissa imuissa on sisällä kolme läppää, joista yksi on kaksinkertaista mikrokuitufroteeta ja muut kaksinkertaisesta bambufleecestä (bambu-puuvilla-polyesteri 60-20-20). Imu asetetaan taskuvaippaan nepit alaspäin, jolloin mikrokuitufrotee on ensimmäisenä nopeana imuna estämässä ohivuodot ja levittämässä kosteuden koko imun alueelle tehokkaisiin bambuimuihin.

Ruskeassa imussa on kuorikankaana kaksinkertainen ruskea tencel ja kullanväriset kam-nepit. Kestovaippakauppa lupaa tencelin eli puukuidusta valmistetun viskoosikuidun olevan ekologista, pehmeää, joustavaa, imukykyistä, nopeasti kuivuvaa, lämmintä, hengittävää, kestävää... Mielenkiinnolla odotan miten tencel toimii vaippakäytössä imuna.

Vaaleansinisessä imussa ulkokuori on vaaleansinistä flanellia ja sisäpuoli on kierrätysmateriaalia, eli vanhasta vaaleansini-vaaleanpunaraidallisesta froteepyyhkeestä. Nepit ovat mariininsiniset.

Luonnovalkoinen imu on paksua puuvillacollegea, jonka sisäpuolella vaippaharsoa. Nepit ovat petroolinsiniset. Jos puuvillacollege ei pysy pehmeänä jatkuvissa 60 asteen pesuissa ja narukuivatuksessa ja tencel osoittautuu odotusten mukaiseksi, niin voi olla, että tämän vaipan läpät saavat myöhemmin itselleen uuden kuoren...

Vaaleankeltainen lammasimu on flanellia, jonka olen viime keväänä ostanut Raision Linnan-Kankaasta. Suloinen lammasflanelli sai kaverikseen vaippaharson sisäpuolelle ja luonnonvalkoiset kam-nepit kiinnitykseen.

Vaippoja joka lähtöön

Minimimmi aloittaa uudessa hoitopaikassa ensi viikolla. Jotta kestoilu hoitopäivinäkin onnistuisi mahdollisimman helposti ajattelin, että vaippojen tulisin olla mahdollisimman samanlaisia. Tästä sain hyvän syyn ommella taas pitkästä aikaa taskuvaippoja :)

Kaikki neljä uutta taskuvaippaa on tehty KVY:n kaavan pohjalta itse muokkaamallani sivunepillisen taskun kaavalla, jota olen käyttänyt myös aikaisemmin hyvällä menestyksellä (kuva). Omassa kaavassani takasiivekkeitä on lyhennetty ja hieman kavennettu. Lisäksi olen leikannut pul-kankaan etuosasta sisäkangasta korkeammaksi, jolloin pulin ja sisäkankaan sauma tulee vaipan sisäpuolelle noin 1 cm yläreunasta. Reisikuminauhat olen ommellut kujiin. Etukumppareita en ole laittanut. Täyttöaukko vaipoissa on takareunassa.

Nämä vaipat ompelin uudessa järjestyksessä verrattuna aikaisempiin tsi-vaippoihini. Aloitin kiinnittämällä kankaat toisiinsa ja ompelemalla reisikumppareille molemmista päistä auki olevat kujat. Seuraavaksi laitoin nepit paikoilleen ja vasta viimeisenä pujottelin ja kiinnitin kuminauhat. Näin pääsin eroon ompelukoneen hyppytikeistä!! Kaikki kankaat odottivat valmiina kotona ja on hankittu syksyn mittaan muistaakseni Kestovaippakaupasta, Myllymuksuilta, Sampsukasta tai Kangastukusta.

Kestovaippakaupan pul-kuosi sienet ja siilit valloittivat ompelupöydän ensimmäisenä kahden vaipan voimin. Toinen sienet ja siilit tasku sai sisäpuolelle valkoisen coolmaxin ja luonnonvalkoiset nepit.Toiseen laitoin ruskean coolmaxin sisäpuolella ja kullanväriset kam-nepit. Alkuun suunnittelin käyttäväni ruskeita neppejä, mutta tummanruskean coolmaxin rinnalla ne näyttivät ihan viininpunaisilta ja vaihdoin lennosta suunnitelmaani.

Punaista tassut pulia olin hamstrannut kaappiin vaippapalan verran. Tassut saivat sisäkankaaksi valkoisen coolmaxin ja nepparitkin ovat luonnonvalkoiset. Tässä vaipassa kokeilin miten toimii, jos muuttaa uros- ja naarasneppien puolet. Etusiivekkeissä siis naarasnepit ja urosnepit on vaipan takasiivekkeissä. Olen aikanaan ostanut yhtä paljon neppejä uros- ja naarasneppejä ja näin sain tasattua niiden kulutusta. Käyttökokemuksia odotellessa...

Neljäs vaippa syntyi pirteästä Myllymuksujen öttömönkiäiset pulista. Sisäpinta on oranssia coolmaxia. Tähän vaippaan laitoin ruskeat kam-nepit.

Kenguru poikasineen hyppäsi haalarin lahkeeseen

Ottobre-lehden (6/2009) Mustikkahaalari innosti ompelemaan toisenkin haalarin kokoa 80. Tällä kertaa haalari syntyi Kestovaippakaupan tummanruskeasta velourista. Kanttausten vaaleansininen resori ja äitikengurun vaaleansininen velour ovat Naantalin Pikku-Auringosta ja pikkukengurun kitinvärinen velour Kestovaippakaupasta. Piilovetoketjun hain Irticosta. Kenguruaihe löytyi lasten värityskirjasta :)

Kengurun aplikointi oli hauskaa vaihtelua ja opettavainen kokemus. Muiden blogeissa olen ihaillut toinen toistaan upeampia aplikointikuvia, ja uskaltauduin itsekin kokeilemaan. Aplikoinnissa käytin apuna silitettävää tukikangasta, jossa liima oli molemmilla puolilla, sekä kuitukangasta kuvion taakse. En tiedä miten aplikaatio olisi pitänyt tehdä, mutta onnistui se näinkin:

Ensin piirsin kuvion liimakankaaseen. Sen jälkeen silitin liimapaperin kankaan taakse leivinpaperi liimakankaan toisella puolella. Liimakankaan piirretyn kuvion mukaisesti leikkasin kuviot kankaasta ja silitin ne kiinni lahkeeseen.

Ompelun aloitin kiinnittämällä kankaat ensin suoraompeleella. Lahkeen alle laitoin nuppineuloilla tukikankaaksi kuitukankaan ompelua helpottamaan. Suoraompeleen päälle ompelin tiheällä siksakilla reunat sekä kädet, jalat ja silmät.

Ensi kerralla käytän tiheämpää siksakkia ja osaan ehkä ommella vähän huolellisemmin kuvion reunat. Aplikaatiosta tuli omaan silmääni vähän epäsiisti, mutta toivottavasti se ei näy niin selvästi vaatteen ollessa liikkuvan lapsen päällä.

Kypärämyssyjä joka sävyyn

Ei kahta ilman kolmatta? Kun vauhtiin pääsee, niin kypärämyssyjä syntyy enemmänkin...

Turkoosi myssy sinisellä päänaukolla ja sininen turkoosilla - nyt pitäisi riittää kypärämyssyt ainakin täksi talveksi. Turkoosi kangas Turusta Jätti-Rätistä, tummansininen Kangastukusta ja kaavana Ottobren ilmaiskaava.