Raitavaippaa

Pikkuneitimme on kasvanut. En enää uskonut tarvitsevani isompia vaippoja, kun tuntuu, että housunlahkeiden perusteella kasvu tapahtuu vain pituussuuntaan. Viime vuonna ommelluissa tarravaipoissa alkaa kuitenkin säätövara jo olla viimeisillään, joten piti ommella pari uutta taskua vähän leveämmällä vyötäröllä. Vaipoissa olen edelleen käyttänyt samaa hyväksi havaittua KVY:n kaavaa, jota olen itse muokannut lyhentämällä siivekkeitä. Kaavan tulosteessa koko on L, mutta koska tulosteen tarkastusruutu 2 x 2 cm ei mitattuna ole kuin 1,9 cm, niin kaava on todellisuudessa jotain kokojen M ja L väliltä.

Kangas on lime-oliivi pulia, joka on hankittu Turun Jätti-Rätistä edulliseen 10€/m hintaan. Aikaisemmin en ole nettikauppojen pul-tarjontaa selatessani lime-oliivi-puliin ihastunut, mutta kotona kangas näytti jo paremmalta. Vielä parempi siitä tuli, kun sain valmiiksi pirteän raikkaat vaipat. Sisäkankaana on ruskeaa mikrofleeceä. Reisikuminauhat on ommeltu kujiin. Etutarrat on osin kiinnitetty vaipan siivekkeiden jatkoksi, jotta etuosa pysyy ohuempana vaatteiden alla. Tarrojen urospuoli on päällystetty fleecellä.

Vaipat otettiin heti käyttöön, joten en saanut kuvattua niitä samaan kuvaan. Kirkkaampi painos on kuvattu illansuussa ulkona, joten väritkin pääsevät paremmin oikeuksiin. Harmaampi vaippa pääsi kuvaan vasta myöhemmin yöllä ja on kuvattu sisällä, joten värit näyttävät kuvassa vähän vääristyneiltä.

Vaihtoehto lahjapaperille

Saimme kutsun naapurin pojan 2-vuotisjuhlille. Halusin ommella jotain lahjaksi, mutta aika ja ideat loppuivat kesken. Tässä lopputulos: Päivänsankari sai lahjaksi Lego Dublo poliisiauton lelukassissa.

Kankaat löytyivät valmiina kotoa. Olisin halunnut tehdä kassin tummansinisestä kankaasta, mutta sopivaa tukevaa kangasta ei löytynyt ja piti tyytyä ruskeaan. Ruskea kangas on aikanaan ostettu sängynpäällistä varten, josta osa jäi ompelijalta käyttämättä. Painettu mansikka-auto valkoisella pohjakankaalla on Ikean lastenkankaita, josta tein minimimmin huoneeseen verhot. Kankaassa on paljon erilaisia mitä kummallisempia autoja - porkkana-auto, kahvikuppiauto, kenkäauto...

Kassin mitotin legolaatikon mukaan niin, että paketti mahtui hyvin lahjakassiin. Tein kassiin sisäpuolelle neppikiinnitteisen taskun pikkuleluille. Kassin saa suljettua kahdella nepillä.

Toivottavasti kassille on käyttöä. Jos ei pikkuherran lelu- tai kylä- tai uimakassina niin sitten äidin varakauppakassina... Miksei mansikka-autolla voisi huristella vaikka kesätorille mansikka- ja herneostoksille!

Tumput ja kevätpipoja

Kevättyöt pihamaalla lumien sulattua ovat vieneet oman aikansa, joten bloginikin on viime aikoina elänyt hyvin alkanutta hiljaiseloa. Maasta esiin tulevat tulppaanin alut ja ensimmäiset hennon valkoisena kukkivat krookukset ovat innostaneet puutarhatöihin. Syksyllä piilotin pihanurmen alle ja kukkapenkkeihin 50 tulppaanin sipulia ja niistä on jo 28 paikallistettu :) Saa nähdä pääsenkö ihastelemaan keväämmällä tulppaaneja vai ehtivätkö pihalla liiankin hyvin viihtyvät rusakot tuhota kasvatusurakkani ennen sitä.

Minimimmi ei pidä talvirukkasista. Tämä on tullut esille jo useaan otteeseen talven mittaan, kun ei pieni puolitoistavuotias saanut paksuilla rukkasilla kiinni lapioista eikä muistakaan leluista. Kun pahimmat pakkaset olivat ohi luovuin rukkasista ja minimimmi sai käteensä villatumput, ja samalla pihallakin alettiin viihtyä selvästi paremmin.

Lumi- ja loskakeleillä tumpuilla oli vaan tapana kastua aika pian läpimäriksi, joten niitä piti kutoa lisää. Edelliset lapaset olin kutonut joskus yli 20 vuotta aikaisemmin ja muutaman kerran sain miettiä miten saisin tumput kudottua, kun en pikaisella haulla löytänyt netistä mitään hyvää ja yksinkertaista tumppujen ohjetta. Ihan tumpuilta ne kuitenkin valmiina näyttävät ja käytössäkin ovat olleet toimivat, vaikka lankojen päättelyitä sainkin jo kertaalleen korjata... Lankana kirkkaanpunainen villalanka isoäidin lankavarastoista.

Keväällä auringon lämmittäessä varsinkin iltapäivisin tarvitaan jo ohuempia pipoja ja paksut toppalakit saa pakata odottamaan seuraavaa talvea. Neliöpipot syntyvät kiireessäkin nopeasti ja ovat ihan vekkulin näköisiä pienellä neidillä. Bamburaitamyssy on valmistunut jo aikaisemmin, materiaalina Myllymuksujen ihanan pehmoinen raidallinen bambupuuvillafleece. Samaa kangasta löytyy myös liivimekosta ja yövaipasta. Vaalea kitinvärisestä velourista ommeltu myssy sai ilmettä piristämään vaaleanpunaisen sydämen. Aplikaation puuvillacollege on ostettu Kangastukusta ja velour on samaa Kestovaippakaupan kangasta, mistä ompelin kaksospojille potkarit.

Kengurupotkarit kaksospojille

Äidin hellässä hoidossaon poikasten turvallista varttua,
kengurun pussissa suojassa
alkaa elämänkokemusta karttua.

Ystävälleni syntyi muutama viikko sitten pienet kaksospojat, joille ompelin lahjaksi kengurupotkarit. Ihastuin jo aikaisemmin käyttämääni kenguruaiheeseen, jonka löysin lasten värityskirjasta. Nyt pääsin käyttämään kuvaa kaksospoikien potkuhousuissa.

Potkuhousujen kaavana olen käyttänyt Ottobre-lehden 6/2007 kaavaa Potkuhousut keskosvauvalle. Lehdestä löytyy kietaisunuttu, liivihame ja potkuhousut koosta 40 alkaen. Kengurupotkarit ovat kokoa 50 ja 56. Vanhempi pojista on puolet suurempi kuin pikkuveljensä. Ajattelin, että jos kokoero ei tasaannu ihan heti, niin samankokoiset potkarit ei välttämättä pojille sopisi.

Vaalea kitinvärinen velour on Kestovaippakaupasta. Vaaleansininen velour, ruskea resori ja ruskeat kam-nepit on Pikku-Auringosta. Limenvihreä velour on Jätti-Rätistä.

Öttömönkiäisvaippa ja minimimmin mamman neppari-imu

Ihana ystäväni lainasi meille kakkosautoon turvaistuimen! Kiitokseksi hänelle ompelin perheen pienokaiselle taskuvaipan ja siihen sopivan minimimmin mamman neppari-imun.

Taskuvaipan (koko M) öttömönkiäiset kuosia löytyi kaapista vielä vaipan verran. Sisäkankaaksi valitsin pehmoisen ruskean mikrofleecen. Kankaat on tilattu aikanaan Myllymuksuilta. Taskun kaavana on käytetty omaa kaavaani, joka pohjautuu pitkälti KVY:n vaippakaavaan (tarkemmin täältä). Tasku kiinnitetään sivuista ruskeilla kam-nepeillä, jotka on haettu Naantalista Pikku-Auringosta.

Koska pienokainen on vasta viisikuukautinen, päätin lisätä vaipan etuosaan vielä nepparit, joiden avulla vaipan korkeutta voidaan säätää. Näin toivottavasti vaippa saadaan käyttöön hieman aikaisemmin.

Minimimmin mamman neppari-imuun valitsin tällä kertaa kuorikankaaksi ihanan pehmoisen ruskean tencelin, jota olen tilannut Kestovaippakaupasta. Olen käyttänyt tenceliä aikaisemmin neppari-imuissa ja materiaali on pysynyt erittäin siistinä ja pehmoisena kovasta käytöstä ja kuumista pesuista huolimatta. Imuun laitoin kaksi läppää, joista sisemmän materiaalina on kaksinkertainen mikrokuitufrotee ja ulomman materiaalina kolminkertainen bambu (bambu-puuvilla-polyesteri 60-20-20). Kiinnitys kahdella kullanvärisellä kam-nepillä.

Toivottavasti vaippa on mieluinen lahja, joka tulee ahkeraan käyttöön :)

Talvimyssy ja tuhannen kävijän raja rikki

Kiitos kaikille teille lukijoille! Tänään on mennyt blogissani tuhannen kävijän raja rikki, vaikka edellisestä kirjoituksesta on jo aikaa. Hiihtoloma, minimimmin korvatulehdus ja muut viime viikkojen kiireet ovat vähentäneet ompelukoneen äärellä vietettyä aikaa. Ja sekin aika, minkä olen koneen äärellä istunut on mennyt vanhojen ompelusten korjaamiseen. Pilvitunikan ensimmäinen versio sai uuden kauluksen ja neppari-imu uuden kuoren, ystävälle valmistui liivinsuojia ja taskuvaipan takakumppari tuli korjattua... Laskurin otin käyttöön helmikuun pilvitunikapostauksen yhteydessä.

Jotain uuttakin olen saanut kiireestä huolimatta aikaiseksi. Ennen hiihtolomaa varauduin Lapin yli 30 asteen pakkasiin ompelemalla minimimmille talvimyssyn Ottobren 4/2004 lakin kaavaa mukaillen. Lakin ulkopinta on Irticosta ostettua ulkoilukangasta ja vuorena käytin minimimmin isän vanhaa pesussa huopunutta villapaitaa. Lämmikkeeksi laitoin näiden väliin vielä 2 kerrosta vanua. Lipan tukena on käytetty kerros vanua, joka on kiinnitetty Ikean sy-silitysnauhan avulla. Mustat nauhat on myös Irticosta.

Kietaisubodyn kaveriksi puolipotkarit

Kietaisubodyn ja limenvärisen velourliivin kaveriksi ompelin illansuussa vielä vaaleanvihreät puolipotkarit viimeistelemään vaatekokonaisuuden.

Puolipotkarit (koko 62) on tehty Ottobre-lehden 4/2004 kaavalla. Ohjeesta poiketen laitoin vyötärölle resorin ja sen alle vielä leveän pyjamakuminauhan. Kaikki kankaat on Turusta Jätti-Rätistä.

Autoaplikaation tein saman mallin mukaan kuin kietaisubodyn auton. Ommellessa vain unohdin, että bodyn auton kulmat oli pyöristetty ja housuihin auton kulmista tuli terävät. Trikoon alle laitoin kaksi kerrosta liimakangasta, jotta siitä tuli tukevampi. Pilkullinen trikookangas on samaa mitä on velourliivin hupun vuorena.

Sovitellessani paitaa ja potkareita yhteen totesin, että housujen vyötärö on juuri niin korkea, että bodyn auto jää kokonaan piiloon. Mutta onneksi pieniltä vaihdetaan vaippoja usein, ja auto tulee yllätyksenä esiin vaipanvaihtajalle :)

Automobiili huristelee kietaisubodyssa

Valkoinen kietaisybody valmistui limenvihreästä velourista tehdyn selleri-liivin kaveriksi. Liivi on toimitettu jo uuteen kotiin, joten yhteiskuvaan vaatteita ei enää saa...

Kietaisybodyn (koko 62) kaava on Ottobre 6/2007 lehdestä. Valkoinen kangas on resoria ja ostettu aikanaan Jätti-Rätistä. Sieltä ovat mukaan tarttuneet myös limenvihreä resori ja aplikoinnin vihreä velour. Luonnonvalkoiset kam-nepparit on Naantalista Pikku-Auringosta.

Alkuun mietin miten bodyn toteuttaisin, kun pitkät reunakanttaukset tuntuivat hankalilta. Pohdin alavaroja ja ohutta vuorta... Oneksi niihin ei ollut kangasta, sillä pitkät kanttaukset onnistuivat yllättävän hyvin ja yllättävän helposti.

Aplikoinnin tein käyttämällä apuna silitettävää tukikangasta, Ikean Sy silittävää liimanauhaa ja talouspaperia. Ensin piirsin auton kuvan liimakankaaseen, jonka silitin kiinni velour-tilkkuun. Leikkasin auton velourista liimakankaan piirrosta mukaillen. Ikean Sy liimanauhalla kiinnitin auton bodyn etuosaan. Ompelin kuvion kiinni etukappaleeseen suoraan siksakilla ja joustavan kankaan alapuolella tukena käytin talouspaperia, jonka sain hyvin revittyä irti.

Alareunan nepit kiinnitin suoraan resoriin. Kyljessä olevia neppareita varten ompelin kanttinauhasta neppilistat. Neppien alapuolien kiinnityskohtiin laitoin myös kanttinauhasta tukikaitaleet, jotta kangas kestää neppien auki repimiset. Bodyn viimeistelin niskaan ommellulla tuotemerkillä, jossa myös kokomerkintä. Lappu on tehty tulostettavalla silityspaperilla.

Jälleen kerran oma kriittinen silmäni ei pidä työn laadusta. Tumman langan käyttö vaaleassa kankaassa ei anna anteeksi, jos tikki ei kulje ihan suoraan. Ja valmiista paidasta huomaan, että auto taisi tulla liian alas, voi jäädä housun vyötärön alle... Toivottavasti nämä eivät tulevaa käyttäjää haittaa.

Kokoa suurempi tunika suklaapilviä

Minimimmin suklaapilvitunika (koko 80) on kohta jäämässä pieneksi, joten ajattelin ommella uuden kokoa suuremman ja matalammalla kauluksella kuin edellinen.

Uusi tunika syntyi Ottobre 6/2009 Night Owls raglanhihaiset pyjamapaidan kaavan (koko 92) avulla. Pyjamapaidasta muotoitui ryppyhihallinen tunika leventämällä hihoja ja pidentämällä niitä resorin verran. Helmaa pidensin ja muokkasin alaspäin leveneväksi. Näillä muutoksilla tunika taitaa olla ainakin kokoa suurempi, jollei jopa kolmea kokoa suurempi kuin ensimmäinen yritys :)

Paidan kangas on Ikasyrin ruskeaa pilvikuviollista interlock trikoo (100 % puuvilla). Pääaukon valkoinen resori on Jätti-Rätistä.

Hihansuut rypytin ompelukoneen kuminauhalla, jota ompelin kahteen kertaan hihansuihin suoralla ompeleella. Helppoa kuin heinänteko! Tietäisipä vaan miten heinää tehdään... Harjoituskappaleen ja muutaman pienen puretun pätkän jälkeen sain kuitenkin aikaiseksi itseäni tyydyttävän lopputuloksen.

Hihansuut ja helman ompelin uudella leveämmällä kaksoisneulallani. Lankojen väreinä olivat tumman ruskea ja beige - maitokahvi tulee mieleen. Pääaukon resorin kiinnitin ensin saumurilla ja huolittelin ruskealla suoraompeleella. Etukappaleen raglansaumat huolittelin myös suoralla ompeleella.

Velourliivit kevääksi

Pitkästä aikaa olen ehtinyt ompelemaan jotain, minkä haluan täällä esitellä. Ruskeasta ulkoilukankaasta ommeltuja auton takapenkin suojia ja omppu-pulista tehtyä vaippapussia kun en viitsinyt kuvata ja julkaista...

Velourliivit on tehty Ottobre-lehden 1/2010 Selleri velourliivin kaavaa mukaillen. Vihreä liivi kokoa 62 on ommeltu ilman vuorta, laitoin vuoren vain huppuun ja vetoketjun sijaan liivin kiinnitys on luonnonvalkoisilla kam-nepeillä. Taskut jätin pois ja alareunaan ompelin tehosteeksi resorin. Limenvihreä velour, resori ja luonnonvalkoinen ruskeapilkullinen ohut trikoo on ostettu Jätti-Rätistä.

Suklaanruskea liivi kokoa 92 on kokonaan vuoritettu. Tällä kertaa päätin harjoitella vuoren ompelua niin, että kaikki saumat jäivät vuoren alle. Aivan kaikkea en lehden ohjeesta ymmärtänyt, mutta lopulta onnistuin ompelemaan kaikki saumat piiloon. Liivin voi siis halutessaan kääntää :) Ottobren ohjeesta poiketen tässäkin liivissä on käytettä kam-neppejä.

Suklaanruskea velour on ostettu Kestovaippakaupasta. Vaaleanpunainen ohut trikoo, jossa ruskeita pilkkuja, tarttui mukaan Jätti-Rätistä. Hennon vaaleanpunaiset kam-nepit noudettiin Naantalista Pikku-Auringosta.